Koira on ihmisen paras ystävä, niin sitä sanotaan. Allekirjoitan kyllä tuon lauseen täysin koska olen melkein aina asunut koirien kanssa yksissä.

Oman koiran otin kun muutimme mieheni kanssa ensimmäiseen omaan kotiin. Ystävälläni oli yorkshirenterrieri ja hän kertoi että tuttavan koira oli saanut pentuja. Niihän siinä kävi että kun näin ne hellyyttävät pienet otukset niin siltä seisomalta varasin itselleni yhden pennun. Kun pentu saatiin kotiin niin se oli pienen nyrkin kokoinen ja kulki mieheni povitaskussa kun hän ajoi autoa. Nimekseen se sai Teri. Meistä tuli erottamaton kaksikko ja Teri kulki meidän mukana joka paikassa. Perheeseen tuli kaksi lasta ja meidän arki oli työntäyteistä. Aamuisin vein lapset hoitoon ja samalla myös Terin mummolaan ettei sillä tarvinnut olla yksin kotona. Samaan aikaan sain koira allergian ja minulle puhkesi astma. Siihen aikaan ainut parannus asiaan lääkärin mielestä oli että annamme koiran pois. Se oli elämäni kauheimpia hetkiä enkä voinut ajatellakkaan antavani pikkukoiraani vieraalle ihmiselle. Tällä tarinalla on onnellinen loppu kun mieheni vanhemmat ottivat koiramme ”pidempään hoitoon” ja hän eli onnellisesti 16 vuotiaaksi saakka.

Tämän jälkeen meillä oli pitkä väli ettei koiraa ollut mutta kun lapset muuttivat kotoa pois niin jokin tyhjyys täytti kodin. Yhden kerren lehdessä oli ilmoitus että myydään Walking Jack Russell terrieri. Ilmoitin miehelle asiasta mutta siitä ei sen kummemmin keskusteltu. Aikaa kului kunnes sattumalta näimme kylän baarissa omistajan ja mieheni silloin tiedusteli että onko koira jo myyty. Ja ei ollut myyty, niimpä haimme koiramme seuraavana päivänä viikoksi kokeeksi kotiimme että miten minun allergia reagoi. Ei mitenkään koska pentukarva ja hilse on niin pientä että en saanut mitään oireita. Myöhemmin olen saanut siedätyshoitoa ja pärjään hyvin koirien kanssa. Koira jäi meille ja siitä meidän yhteinen elämämme on lähtenyt sujumaan.

Olen kiitollinen koirastani vaikka hänen terrierin luonteensa on tempperamenttinen ja voimakas. On ihailtavaa kuinka koira voi kiintyä omistajaansa ja kuinka viistaita ne ylipäätäänsä ovat. Olemme kokeneet monet ilot mutta myös surut kanssasi ja kun ulos lähdetään niin olet aina valmiina kuin partiopoika. Lenkkipolulla tulee tutuksi muut koiranomistajat ja näin pääset tutustumaan uusiin ihmisiin. Rakkauden määrä on suunnaton joten koiran omistajana tunnen olevani etuoikeutettu että saan olla koirani kanssa joka päivä. Koiramme nimi on Dani ja hän on 7 vuotta vanha. Hän on terve ja iloinen hännänheiluttaja joka tapittaa nappisilmillän ja tietää missä kohtaa talossa sijaitsee koiran herkut.

Danin kanssa toivotamme kaikille koiranomistajille tai muuten eläinrakkaille ihmisille oikein ihanaa joulua ja annetaan lemmikeille paljon joulurapsutuksia ja haluksia.