Olen aina asunut pienessä kaupungissa pohjoisessa. Tehnyt pitkän työhistorian kahdessa yrityksessä. Molemmista olen saanut valtavasti oppeja, rohkeutta, asiakaspalvelutaitoja jne. lista on loputon.

Näin keski-iän kynnyksellä sitä miettii mitä vielä elämässä tekisi. Mieleltäni tunnen olevani aikuisnuori joka janoaa tehdä uusia asioita sekä nauttia elämästä ja sen tuomista mahdollisuuksista.

Nyt olen tehnyt elämäni rohkeimman päätöksen ja muutimme mieheni kanssa pääkaupunkiseudulle. Uusi koti, uudet työmahdollisuudet, uusi ympäristö. Kun päätös on tehty niin mieli on rauhallinen ja innostunut. Toki painava syy muuttoon on lapsemme jotka ovat kotiutuneen Helsinkiin.

Eletään jänniä aikoja. Kiitollisena sanoimme näkemiin lapsuuden kotipaikkakunnalle. Monet on kuitenkin sanoneet että Kuusamosta voi lähteä mutta Kuusamo ei lähde meistä. Niin se varmasti on.

Elämä on tehty elettäväksi. Nyt on aika luoda uutta.

Olen ensimmäisen kerran noin parivuotta sitten sanonut ääneen että haluaisin alkaa pitämään blogia. Aina joskus se on vilahtanut mielessä mutta mitään konkreettista askelia en ole asian hyväksi tehnyt.

Kun muutto on suoritettu ja tänne pääkaupunkiseudulle nyt pysyvästi asettuneet niin aika tuntui sopivalta. Muutenkin suuria juttuja on elämässä koettu niin tämä haaste on niistä pienin. Pidän kirjoittamisesta ja kuvailen kaikenlaisia juttuja. Ne tuovat elämääni tuoivottua piristystä ja iloa.

Tästä alkaa minun elämän polkuni kuvaus. Postailen kaikkea pieniä asioita joita eteen tulee ja jaan mielelläni myös tilannekuvia missä ikinä liikunkin.